Itse olen aina pitanyt itseani sitoutumattomana vihreana, ja mielenkiinnolla olen seurannut vaalirahoituskeskustelua. Vihreat on onnistuneesti brandannyt itsena puolueeksi jonka taskuista ei tule eri suuruisia poliittisia kriiseja kuin turkin hihasta- toisin kuin maalaisliitto.
Vihreilla on myos hallitusvastuu. Vihreat lahti ovet paukkuen ydinvoimakysymyksen takia (olisiko ollut lipposen II hallituksesta, en muista) ja oli oppositiossa pitkaan. Taman korpivaelluksen aikana vihreille kehittyi epaterve himo hallituspaikaan, hinnalla milla hyvansa. RKP on jo kehittynyt niin, etta sen olemassaolon sola causa on hallitusvastuu. Jopa niin pitkalle, etta puolue vaihtaa ideologiaa paahallituspuolueen mukaan. Se on ihan fine, mutta kun vihreat, joka on selkean ideologinen puolue, tekee samaa, niin se tuntuu pahalta. Valtakuntako hallituspaikasta?
Totta on, etta vaalirahoituskysymys ei ole oppositio-hallitus tai oikeisto-vasemmisto- akselilla.
Sinnemäeltä kysyttiin lauantaina, luottaako hän sataprosenttisesti pääministeri
Matti Vanhaseen (kesk). Hän vastasi yhdellä sanalla: "Kyllä". (lahde)
Samaan aikaan Vihreat ovat rummuttaneet vaalirahoituksen avoimmuuden puolesta, lainsaadannon kehittamisesta ja kaikesta hyvasta. Ja samaan aikaan Sinnemaki antaa sataprosenttisen tukensa paaministerille, joka on jaanyt kiinni valehtelusta, ohjannut puheenjohtamiensa saatioiden varoja omiin ja kavereidensa vaalikampanjoihin, suorittanut maksullista arvovalintavaikuttamista talousrikollisten kanssa, ja herra tietaa mita muuta. Mutta hyva tietaa etta vihreilta kylla luottoa loytyy, jos kyse on hallituspaikasta.
Voi vaatia avointa poliittista kulttuuria ja vaalirahoitusta tai voi antaa sataprosenttisen tukensa puolirikoliselle paaministerille, mutta molempia ei voi selkarankaisesti tehda kylla yhta aikaa. Tai voi tietysti, mutta sekin kuulostaa jo maalais- ja hiihtoliitolta.
Vihreat tuli tietysti hallitukseen huonoimpaan mahdollsieen saumaan. Vihreiden hallitustaipaleella lapi on pistetty aikamoinen setti kaikkea kontrovesiaalia: Lex Karpela, Lex Nokia, Yliopistolaki lukukausimaksukokeiluineen, unohtamatta tietysti sahkoaanestysta, joiden ongelmat olivat vihrean oikeusministeri Tuija Braxin mukaan silkkaa scifia. No, vaalithan piti tietysti sittemmin uusia mutta mitas pienista.
On tietysti totta etta hallituskessa saa aikaan enemman, ja tama on se perustelu milla vihreat ovat itsensa legitimoineet hallitukseen. Vanhasen I ja II hallitus ovat vieneet poliittista kulttuuria selkeasti governance- suuntaan, suuntaan jossa paaministeri on toimitusjohtaja joka tekee valttamattomia paatoksia ja board eli hallitus valmistelee nama. Mutta kun politiikassa pitaisi olla ideologiaa, ja taman mina haluan vihreiden muistavan. Jos hallitus tekee niin huonoa politiikkaa ja on niin lapimata ettei siina ilkea olla mukana, jos sen ideologia on itselle sopimaton ja toimintatavat vastenmielisia, niin tulkaa nyt luojan tahden pois sielta. Muuten vihreista tulee jonkinlainen maalaisliiton ja RKP:n risteyma.