Lyonin vaihto on päättynyt, mutta blogi jatkuu aina vaan.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Tee-se-itse matkustuskaaos

Tuli tässä mieleeni Georg August Wallinin matkapäiväkirjat, jotka on saatavilla pokkarina ja jotka suosittelen kaikkien lukemaan. Wallin (1811-1852) oli tutkimusmatkailija joka pyöri pitkään Arabian niemimaan tienoilla, käyden esimerkiksi ensimmäisenä länkkärinä myös Mekassa - ja päästen sieltä myös pois. Wallin tilitti noiden matkapäiväkirjojensa alkupuolella, että siroc- tuulen (tjsp.) vuoksi erämaata ei enää auttanut lähteä ylittämään, niinpä joudun odottamaan syksyn Luxorissa. En tiedä menikö tuulet tai paikannimet oikein, mutta kaveri joutui joka tapauksessa odottamaan puoli vuotta suotuisia matkustusoloja.

Uskoisin että purjelaivoilla on ollut pikkuisen sama meininki, jos tuulta nyt ei kertakaikkiaan ole niin ei siinä mikään auta. Sama homma on ollut myöhemmilläkin laivoilla. Jos meri on pahana, ei sinne pidä mennä. Suomeen tuli tänä talvena todellinen katastrofi kun Suomenlahti jäätyi niin tykysti kiinni, etteivät ruotsinlaivat enää päässeet eteenpäin. Ja mikä itku ja parku siitä seurasi.

Ja nyt tietysti viime päivinä joka ikinen itseään kunnioittava media on ollut väärällään juttuja eurooppalaisesta liikennekaaoksesta. Pahin tilanne on itseasiassa Brysselissä, jossa iso lentohubi on kiinni, kanaalin ja Pariisin junat varattu ensi vuoteen asti, vuokra-autot kaikki menneet ja hotellista on turha edes haaveilla. Ja kun kaikki tämä yhdistetään belgialaiseen tehokkuuteen ja järjestelmällisyyteen niin enpä haluaisi olla paikan päällä.

Suokaa anteeksi että tämä kuulostaa nyt kovin lattealta, mutta onko kaikilla ihan oikeasti noin helvetin kiire? Itsekin syyllistyn jatkuvasti ihan samaan. Hermostuin totaalisesti kun en päässyt lakon takia viime viikolla Pausta himaan, vaikka minulla on koulusta lomaa eikä mitään sovittuja menoja. Eikä oikeastaan mitään syytä lähteä repimään. Mutta revin silti.

On joltisakin pelottavaa, että ihmiset kuvittelevat lentoliikenteen olevan 1) aivan täysin välttämätöntä ja 2) toimivan aina, säästä riippumatta, ja 3) että ihmiset ovat rakentaneet elämänsä ja odotuksensa näiden kahden premissin varaan. Ja näinhän minäkin olen tehnyt. Lentokoneellahan minäkin Ranskaan lensin enkä kyllä oikein pystyisi kuvittelemaan että olisin reissuun lähtenyt, jos en koneella olisi päässyt.

Lentoliikenne on ollut bulkkitavaraa alle 30 vuotta, mutta jos näiden 30 vuoden aikana yhteiskuntiin on syntynyt lentoliikenteestä näin riippuvaisia mekanismeja, niin tämä lieni ihan hyvä muistutus elämän realiteeteista. Tämän lisäksi lentomatkustaminen on niin pöyristyttävän halpaa, etten oikein tiedä miten se voi kannattaa. Olen itsekin todennäköisesti lähdössä Portugaliin tällä viikolla, ja menopaluu maksoi 120€, kaikkineen.

Lentoliikenteen seisauttaminen on hankalaa niille ihmisille jotka ovat jääneet välille, mutta väitänpä että suurin osa niistä jotka eivät ole päässeet matkalle alkuunkaan voisivat ottaa lisäviikon lomaa ja olla rauhallisesti. Tämän lisäksi ne jotka lähtevät JUST NYT himaan ruuhkauttavat ennestään sitä kuljetuskapasiteettia, jonka pitäisi hoitaa välille jääneet ihmiset ensin himaan.

En ihan oikeasti pysty kuvittelemaan kovin montaa yhteiskunnan osa-aluetta jotka kertakaikkisesti halvaantuisivat jos ihmiset ei pääse JUST NYT himaan ja huomenna töihin. Ainakaan omat hommani eivät ole niin tärkeitä. Vuosi sitten olisin saattanut ajatella toisin.

2 kommenttia:

  1. Jaha. Suhun alkaa tarttua tuo mediteriaalis-gallialainen aika, eli että ei tässä nyt hötkyillä. Mutta näinhän se juuri on, silloin kivisotien aikaan, kun maailmalla alkoi vähän varovasti kulkemaan, se matkan suurin ajan syöppö oli tuo Etelä-Ruotsin läpi kolkuttelu.

    VastaaPoista
  2. Tämäkin on aika jännä homma, mutta olen ollut aistivinani Ranskan jakautumista etelä- vuoristo- ja atlanttiseen kulttuuripiiriin. En kenenkään ole kuullut tätä näin kuvailleen, mutta tällaiseen käsitykseen olen jäänyt. Lyon kuuluu selkeästi tähän alppiseen täsmällisyysvyöhykkeesen. Täällä ollaan tietysti vähän löysempiä kuin Suomessa, mutta Toulouselaiset luokkakaverini ovat joskus harmistustaan purkaneet näistä tarkoista ja tylsistä lyonilaisista.

    Eli ei täällä ihan sellaista apinameininkiä ole kuin esimerkiksi Espanjassa.

    Tässä on syytä erottaa se että minua suorastaan vituttaa aina kun VR on myöhässä koska kyse on vain silkasta välinpitämättömyydestä ja huonosta organisaatiokulttuurista. VR:ltä pitää voida odottaa ajoissa olevia junia, ei mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä tämänkertaisisten myöhästymisten syistä. Mutta tulivuorenpurkaus nyt on vähän sellainen, että sille ei nyt vaan voi kertakaikkiaan mitään ja se kannattaisi hyväksyä.

    Tuosta yhteiskunnan haavoittuvuudesta, muuten. Katsokaahan minkälaista tuhoa aiheutti niinkin uskomaton ilmiö kuin lumisade talvella. Se kyllä kertoo jotain siitä, miten vähän "luontoon" suhtaudutaan niillä varauksin, jotka sille kuuluisi.

    Lasten maanpuolustuskurssilla käytiin näitä yhteiskunnan uhkatekijöitä läpi paljonkin. Lumisadetta ei mainittu, mutta kyllä valtiohalinnolla on suunnilleen tiedossa aika lailla kaikki skenaariot. Mitään näille ei ole kyllä tehty ja suurimpaan osaan on ihan mahdotonta edes varautua.

    Esimerkiksi laajamittainen sähkökatkos- Quebecin jäämyrsky 1998 tappoi 35 ihmistä ja haavoitti likemmäs tuhatta. Ranskassa Vendéen alueen tulvat tappoivat yli 60 ihmistä. Siis ihmisiä hukkui kohteihinsa, 2000-luvun Ranskassa. Ja tätä on kyllä täällä mietitty, että miten Maailman Parhaassa Maassa nyt näin.

    VastaaPoista