Lyonin vaihto on päättynyt, mutta blogi jatkuu aina vaan.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Maksullista koulutusta II

Tästä tulee häiriintyneen pitkä entry. Pysykää kyydissä.

Ensin huonot asiat. Maksuton koulutus on painumassa manan majoille. Suomalaista yliopistolaitosta ollaan kurittamassa ja kuristamassa ja se ei siitä miksikään muutu. Kaikki jotka ovat seuranneet facebookkia viime viikkoina ovat törmänneet Sano ei Kokoomuksen mitälie- ryhmään. Se, että kokoomus kannattaa lukukausimaksuja nyt ei liene kenellekään mikään yllätys. Minut yllätti sen sijaan kokoomuksen puoluetoimiston reaktio. Kielletään kaikki, ihan kaikki. Kokoomukselle ei tulisi kuuna päivänä mieleen koskeakaan maksulliseen koulutukseen. Right. Kaikki oli vain ajojahtia. Riiight. Mitään tällaista ei olla suunnittelemassa. Riiiiiiight. Kokoomusehdokkaiden vaalikonevastaukset maksuttomuutta vastaan ovat vain tarkoitushakuista uutisointia. Riiiiiiiiiight.

Suomalaisen demokratian yksi tyyppipiirre on, että "demokraattinen asioiden valmistelu" ei ole demokraattisuutta nähnytkään. Asioiden eteenpäinviemisen tehokkain työkalu on ministerin nimittämä työryhmä, joka jättää ministerille raporttinsa, joka sitten esittelee sen eteenpäin. Ja raportin sisältö määritellään ensisijaisesti työryhmän puheenjohtajalla, toissijaisesti jäsenistöllä. Kun Tuija Brax (vihr.) tilasi ns. Saurin työryhmältä mietinnön aselakien uudistamisesta, kenellekään ei varmasti tullut mieleenkään että Saurin työryhmä ei esittäisi todella huikeita tiukennuksia aselakeihin. Ja katso, HS:n keskustelupalsta tukkeutui välittömästi ihmisistä, jotka kertoivat epäilevänsä että Saurin puoluekannalla on jotain tekemistä asian kanssa. No shit, Sherlock! Itseasiassa toki Saurin puoluekannalla on vähemmän merkitystä kuin hänen mielipiteillään ja asenteillaan.

Esimerkkinä kelvatkoon vaikka ns. Lehikoisen paperi. Anita Lehikoinen on demari, joka ehdotti työryhmänsä puheenjohtaja vaatimattomasti yleissivistävän lukion lopettamista ja muuttamista kolmevuotisiksi yliopiston pääsykokeiksi sekä yliopistojen jakamista hyviin ja huonoihin. Tätä ei muuten kukaan huomannut koska Lehikoinen syötti kaikille hyvää tarkoittaville opiskelijatoiminnoille punaista silakkaa tuosta tonnin lukukausimaksusta. Kaikki vouhottivat tuosta tonnista, ja kukaaan ei huomannut että demari Lehikoinen veti rankasti oikealta ohi tuosta Misukan työryhmästä, josta nousi kauhea poru ja tuo facebook-ryhmä. Mutta siis, jos ja kun kokoomuslainen opetusministeri on saanut ohjeet valmistella maksullisen koulutuksen lopettamista, tietysti Heljä Misukalta tilataan paperi. Heljä Misukka on (kuten Anita Lehikoinenkin) oikeistolainen opetusministeriön virkamies, jonka ideologiaan kuuluu maksullisen koulutuksen vastustaminen. Jos siitä paperista sitten nousee poru, voidaan aina kertoa että kyse on vain virkamiesvalmistelusta eikä mistään kokoomuksen ideologisesta kannanotosta. Ja ollaan ihan oikeassa. Samalla tavoin kuin Saurin työryhmän kanssa. Nerokasta ja hygieenistä, mutta ei kovin avointa.

Ja neuvo kaikille: jos haluatte vaikuttaa, niin se pitää tehdä tässä kohtaa. Ottakaa selville työryhmän koostumus ja kuiskikaa kauniita sanoja työryhmän jäsenten korviin. Sen jälkeen kun tämä prosessi on valmis niin asiaan voidaan tehdä kosmeettisia muutoksia, ei muuta. Ja ne 200 demokraattisesti valittua kansanedustajaa eivät voi tehdä, eivätkä tiedä, eivätkä ymmärrä asiasta paskan vertaa, niille on turha asiasta valittaa. Tällaista on suomalainen demokraattinen harvainvalta.

Mutta sitten ne hyvät uutiset. En kyllä keksi yhtään. Tämä koko postaus lähti liikkeelle Facebook- keskustelusta, jossa  yksi kaverini pohdiskelisi että eikö olisi ihan oikeasti hyvä ottaa Akatemialle maksullisia tutkinto-opiskelijoita. Mietitäänpä. Tai no ei sitä tarvitse edes miettiä. Senkun katsotaan.

Uuden yliopistolain myötä nimittäin saatettiin voimaan ns. maksukokeilu EU/ETA- maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Yliopistot voivat perustaa tiettyjä koulutusohjelmia jotka on suunniteltu EU/ETA- alueen ulkopuolelta tuleville (rikkaille) opiskelijoille. Tämä oli tietysti vain yksi pala koko uudessa laissa, mutta yksi ainakin minun mielestäni merkittävimmistä.

Miksi maksullinen koulutus on tavoitelttava asia? No ensinnäkin (ja tämä ei koske Sibelius-Akatemiaa) suomalaisen yliopistokoulutuksen taso on sellainen, että oikeampi kysymys olisi kuka tästä haluaisi maksaa. Suomen yliopistoista Shanghain viidensadan parhaan yliopiston listalla on kymmenkunta, ja parhaan sadan joukossa ainoastaan Helsingin Yliopisto. Huippuyliopiston osasista parhaan viidensadan yliopiston joukossa ei ole yhtään Shanghain listalla. Voidaan ihan ymmärrettävästi kysellä että saadaanko kolmesta keskinkertaisesta yliopistosta huippuyliopisto rekka-autllollisella rahaa. Pianhan se nähdään. Shanghain lista on tietysti kovasti painottunut luonnontieteisiin, mutta niin on kyllä ymmärtäkseni innovaatioyliopistokin. Tästä voidaan päätellä että suomalainen yliopistokoulutus on keskitasoa.

Akatemian kohdalla tilanne on hiukan erilainen. Toinen tulenpalava maksullisen koulutuksen esitaistelija, kansleri evp. Kari Raivio totesi kertaalleen, että Suomessa on tasan kaksi huippuyliopistoa, Helsingin Yliopisto ja Sibelius-Akatemia. Kanslerilla saattoi olla pointti. Akatemian maine on (paitsi sen aktuaalista tasoa korkeampi monilla sektoreilla, imho) kova, ja sen kansainvälinen impact on korkea. Perstuntumalta muistelisin, että Akatemian kansainvälisyysaste on kaikilla mittareilla yksi suomalasten yliopistojen huippua. Ja jos te joskus menette ulkomaille ja kerrotte olevanne tai valmistuneenne akatemiasta, niin kyllä sitä arvostetaan. Ihan järjettömän paljon. Tämä on kuitenkin mainepääomaa, ja niinkuin kaikki tiedämme sic transit gloria mundi. Se mikä tulee, myös menee helposti.

No varsinaiseen kysymykseen, joka siis kuului seuraavasti.

Jos Sibelius-Akatemialla olis vaikka pieni aasialaiskiintiö, joka tuottaisi talolle paljon rahaa jolla ostaa vaikka sir Simon Rattle vetämään yksi orkesteriperiodi vuodessa, niin eikös se olisi kaikkien kannalta ihan ok?

No ensinnäkin kaikenlaisilla tasa-arvovaltuutetuilla saattaisi olla pientä sanottavaa aasialaiskiintiöstä, mutta anyways. Yliopistojen rahoitusmalli on muuttunut uskomattoman paljon viime aikoina. Silloin kun minä tulin taloon niin Akatemia sai rahaa valmistuneiden maistereiden mukaan. Tulostavoitteet neuvoteltiin opetusministeriön kanssa ja valuuttana käytettiin valmistuneita. Tämän takia Akatemia panosti voimakkaasti ns. lyhyisiin maistereihin alkuvuosikymmenlellä. Opetusministeriössä tätä pidettiin rumasti sanottuna kuppauksena (mitä se olikin) ja rahoitusmallia muutettiin koko yliopistokentälle, ei tosin siis Akatemian touhujen takia. OPM:n sivuilla on hyvä esitys siitä miten homma nykyään menee. Tärkeimpänä muutoksena kymmenen vuoden takaiseen on ns. harkinnanvaraisten massien voimakas lisääntyminen, eli sen kuuluisan akateemisen vapauden ja riippumattomuuden pikkuhiljainen siirtyminen opetusministeriön virkamiesohjaukseen. Ei siihen tarvita uutta lakia tai sitä vastustavia mielenosoituksia, vaan virkamiestyötä. Jota ei tehdä kansan mandaatilla eikä edes puoluekirjalla.

Yksi yliopiston uusi rahoituslähde on juuri tämä EU/ETA- maiden maksulliset tutkinnot. En ole varma onko mikään yliopisto ottanut niitä vielä käyttöön. Ei tietääkseni. Tutkintojen hintatasostakaan ei ole vielä tietoa. Yliopistojen rahoitusta on leikattu suuresti ja siirretty edellämainitulle innovaatioyliopistolle, ja tämän takia yliopistoilla on huomattavia paineita löytää korvaavia rahoituskanavia. Varsinkin kun OPM:n peukaloruuvi kiristyy kaiken aikaa. Nyt näihin aasialaisiin maksullisiin tutkinto-opiskelijoihin. Yliopistokoulutus on alasta riippuen joko kallista tai helvetin kallista. Varsinkin nykyisen hallituksen agendana on ollut yliopistojen rahoituksen siirtäminen niiden itsensä harteille. On aivan turha luulla, että aasialaiskiintiön myötä käytettävissä olevan rahan määrä kasvaisi. Ei varmasti. Sitä myöten kun yliopisto saavuttaa rahoitusomavaraisuutta, valtion rahahanaa käännetään tiukemmalle harkinnanvaraisisesta rahoituksesta. Eihän tätäkään kukaan tietenkään myönnä, mutta näin se vain menee.

Se onko tämä hyvä vai huono asia on tietysti ihan katsantokannasta riippuvaista. Yhtenä suurimmista ongelmista näen tässä tämän rahoituskanavan suuren fluktuaation. Valtion rahoitus on ollut riittämätöntä, niin kuitenkin suhteellisen varmaa. Tulossopimukset on käyty (muistaakseni) viiden vuoden välein. Akatemian rahoitus on siis ollut suhteellisen varmalla pohjalla, vaikka talous onkin haukannut paskaa mm. musiikkitalon rakentamisen myötä. No, jos rahoituksesta vastaa suurilta osin aasialaiset maksulliset koulutettavat, niin... rahoituksesta vastaavat sitten he. Jos Akatemian mainepääoma jostain syystä kokisi inflaation ja yhtenä keväänä tulijoita ei vain olisi, niin mitäs sitten tehdään? Peruutetaan Simon Rattle? Tai jos vaikka Aasian taloustiikeri sairastuisi ripuliin ja olisi hetken aikaa pois käytöstä. Tai jos vaikka kiinalaiset huomaavat, että on helpompaa ja hauskempaa perustaa oma akatemia. Tietysti yli miljardista kiinalaisesta saadaan aina aloittava vuosikurssi, ihan varmasti. Mutta mainepääoma määrittelee myös sen tason, joka taas vaikuttaa mainepääomaan, joka taas... no kyllä te tajuatte. Siis: riskit on isot, jos lähdetään rahoittamaan toimintaa tällä tavalla. Niinkuin nyt lähdetään. Toivotaan ettei tämä tule meidän opiskeluaikana näpeille.

Toinen mielenkiintoinen syy tukea maksutonta koulutusta noin yleensä on lasten riippumattomuus vanhemmistaan. Jos yliopistotutkinto maksaa sen ~250 000 euroa, on selvää ettei sitä 18-vuotias abiturientti maksa. Eikä ota pankista lainaa, vaan sen maksaa vanhemmat. Ja kenen lauluja laulat, sen leipää syöt. Siinä käydään hyvin tiukat neuvottelut isin kanssa siitä mille alalle lähdetään, ja neuvotteluasema on melkoisen asymmetrinen. Meidän kaveripiirissämme on tietysti aivan järjetön ajatus, että vanhemmat päättäisivät yliopistokoulutuksesta. Vaan kysykääpä yhdysvaltalaisilta ystäviltänne. Tai Tekussa opiskelevilta aasialaisilta. Yliopistokoulutus Suomessa maksaa jo nyt ulkomaalaisille aika paljon asumis- ja opiskelukuluina sekä pakollisena sairasvakuutuksena.

Tuon Misukan työryhmän paperin sisältö oli siis, että koulutuksesta pitää saada menestyksekäs vientituote. Ei tähän nyt kellään ole mitään sanomusta, mutta maailman koulutusmarkkinat ovat sitä myöten pahasti kilpailtuja että suomalaista koulutusvientiä on turha viedä muualle kuin Qatariin, Saudi-Arabiaan tai Arabiemiirikuntiin, mitkä tuossa paperissakin mainittiin kiinostavina markkinoina. Ja tuo maksullinen koulutushan mainittin Misukan työryhmän paperissa vain työkaluna, jolla koulutuksesta saadaan kiinnostavampaa ja houkuttelevampaa. Normaali-imhisellehän tämä logiikka ei aukea- miten ihmeessä paskasta saadaan konvehteja vain myymällä sitä kalliimmalla? Eikö kannattaisi enemminkin panostaa yliopistokoulutukseen itseensä ja antaa hyvän tuotteen myydä itseään?

Matkailu avartaa, ja jo viikon matka Arabiemiraatteihin auttaa ehkä heikosti ymmärtämään mistä tässä on kysymys. Ymmärrän, että jos sikäläiseen kulttuurin yläluokalle haluaa suunata koulutustarjontaa, niin se ei voi olla ilmaista. Koska kaikki ilmainen oli jotenkin epäilyttävää. Ja sen sillä reissullani opin, että mitä kalliimpaa, sen parempaa. Olkoon se sitten kultainen vessanpönttö, maailman suurin moskeija, maailman hienoin hotelli tai suomalaista koulutusta. Koulutus tutkimuksellisesti parantaa ihmisten elämänlaatua, mutta maksullisen koulutuksen tarjoaminen maailman epädemokraattisimpiin, suoranaisella orjatyövoimalla toimiin feodaalisiin maihin- ja vielä tietäen sen, että koulutus koskee vain eliitin vähälahjaisempia vesoja (koska ne fiksuimmat on laitettu vielä kalliimpiin ja parempiin yliopistoihin), saattaisi herättää joissain ihmisissä joitain ihmisoikeuskysymyksiä.

Mutta mitäs noista, ja mitäs sivistyksestä, ja mitäs mistään. Koulutuksesta vientituote ja Uusi Nokia, terveisin kansallinen kokoomus r. p.

6 kommenttia:

  1. Maksullisuuden yksi perustepeikkohan on toki "opiskeluaikojen" lyhentäminen. Olkoonkin että en ole juuri koskaan täysin ymmärtänyt sitä.

    Miltäs haisisi sellainen "kannustava" malli, jossa koulutus olisi kaikille nimellisen maksullista (esim. 2000€ lukuvuosi), mutta summa korvattaisiin opintotuessa. Ja jos valmistuu määräajassa, tai nopeammmin, niin saisi pitää ylimääräiset rahat omassa taskussaan.

    Maksullisuus on kyllä outo vieterinukke - luulisi maamme varsin rajallisen geenipoolin olevan täysin selvä asia. Ja että sieltä pitää mieluusti kaikki lahjakkuudet saada koulutettua syntyperään tai varallisuuteen katsomatta. Jenkeillä haaskuuseen on jo ehkä varaa. Ehkä.

    VastaaPoista
  2. keskeneräinen:
    "
    Miltäs haisisi sellainen "kannustava" malli, jossa koulutus olisi kaikille nimellisen maksullista (esim. 2000€ lukuvuosi), mutta summa korvattaisiin opintotuessa. Ja jos valmistuu määräajassa, tai nopeammmin, niin saisi pitää ylimääräiset rahat omassa taskussaan."

    No se kuulostaa siltä että perustulo ei tulisi sitten opiskelijoille. Tätä voi olla hieman vaikea ehdottaa esimerkiksi vihreässä puolueessa.

    Täytyy muistaa että opintotuki on nimenomaan sosiaalinen etuus, ei palkkaa opiskelusta. Tässä syksymmällä kokoomuksen puolelta tuli juuri mietteitä tästä "opintotuen kannsutavuuden lisäämisestä" nimenomaan tälllää tavalla. Ei ole hyvä minun mielestäni.

    VastaaPoista
  3. Enkä ole ollenkaan varma, siitä että jos jo ennestään pöheikköistä sosiaalilainsäädäntöä ruvetaan monimutkaistamaan entisestään lataamalla siihen vielä uusia kerroksia tukia ja valtiolta itselleen kiertävää rahaa, niin parantuisiko kenenkään opiskelu, elämänlaatu tai opintoajat.

    VastaaPoista
  4. No se kuulostaa siltä että perustulo ei tulisi sitten opiskelijoille.

    Millä tapaa?

    Tarkennettakoon vielä, että en kannata opiskelun maksullisuutta ja uusi ajatus pääsykokeiden lakkauttamisesta on vielä suuremman luokan aivopieru.

    Mutta millä tapaa maksuttomuus _ei_ toteutuisi mallissa, jossa lukuvuoden alussa pyydetään 2000€ ja valtio lykkää sen kaikkien opiskelijoiden tilille?

    Vastustatko tätä järjestelyä siis enemmän periaatteellisista kuin käytännöllisistä syistä? Itse näen tässä "slippery slopen" mahdollisuuden: jossain vaiheessa kauppis sitte nostaisi lukukausimaksunsa kolmeen tonttuun jne.

    VastaaPoista
  5. Mitä ihmettä sillä kahden tonnin lukukausimaksulla saavutettaisiin? Mikä on tavoite? Jos se on valmistumisaikojen lyhentäminen, niin sitten pitää parantaa opiskeluoloja ja -mahdollisuuksia. Lisätä vaikka se 2000 euroa opintotukeen. Itse en millään kykene näkemään sitä mekanismia, jolla tonnin, kahden tonnin tai viiden tonnin lukukausimaksut (nykysysteemissä) tekisivät muuta kuin minun arjestani tukalampaa. Sillä tavalla vastustan sitä ideologisista syistä. 2000€/opiskelija olisi sellainen raha jonka voi käyttää muuhunkin kuin yliopiston budjettivajeeseen. nimittäin.

    Opintotuet maksaa kela (eli valtio) ja yliopistojen lukukausimaksut puolestaan keräävät yliopistot itse. Uudessa yliopistolaissa nämä kaksi entiteettiä on todella selvästi erotettu toisistaan. Konkurssilakiakin piti muuttaa, koska yliopisto voi ihan oikeasti mennä konkurssiin. Yliopiston tukeminen opiskelijoiden kautta kiertävällä leikkilukukausimaksulla kuulostaa jo niin pöyristyttävältä idealta, että kohta sitä joku ehdottaa vakavissaan.

    Ja miten se ei sovi vihreiden perustulomalliin? No, vihreiden sivuilla todetaan näin:

    "Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lukuun ottamatta kansaneläkettä. Toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan. Lapsilisää myönnettäisiin myös 17-vuotiaille, muuten lapsilisä säilyisi nykyisellä tasolla"

    Vihreiden malliiin pitää tehdä radikaaleja uudistuksia, jos opiskelijoiden kautta kierrätetään kuitenkin valtion rahaa yliopistolle. Itse oikeastaan ymmärtäisin että se sotkisi koko perustulon idean, mutta selitä ihmeessä jos en ole ymmärtänyt oikein.

    VastaaPoista
  6. Ei toi idea mun oma ole, vaan sitä on pyöritellyt mm. Soininvaara. Mies perustulon takana. Ei siinä rahan pyörittämisessä mitään järkeä ole, mutta onko koko hankkeessa muutenkaan.

    VastaaPoista