Kaupunkikuvasta ja liikenteestä

Lyonin tärkeimmät metrolinjat ovat itä-länsi- suunnassa kulkeva D ja (suunnilleen) pohjois-etelä- suunnassa kulkeva A. Metroverkkoon kuuluu myös B, joka kulkee suurinpiirtein lounaasta koilliseen, sekä C joka on oikeastaan muutaman pysäkin funikuularilinja, joka on muutettu metroksi. C on maailman ainoa metro jossa on hammastankovälitys ja 17 prosentin nousu, eli se menee aikamoisessa kenossa. Lyonin liikennelaitokseen kuuluu lisäksi normit bussilinjat sekä rollikoita. Miksei niitäkin voisi hankkia Helsinkiin. Tämän lisäksi on neljä ratikkalinjaa, jotka muistuttavat ehkä enemmän pikaraitioteitä kuin Stadin ratikoita.

Minua lähin metropysäkki on D- linjan Garibaldi, josta on 3 pysäkinväliä keskustaan (Bellecour, jossa voi vaihtaa A- linjaan) ja 6 pysäkinväliä koululle. D- linja on muuten automaattimetro, joka ei ole täällä ollssani vielä kertaakaan esimerkiksi kolaroinut, mikä on kauhean mukavaa. Oikeastaan en juuri muita linjoja käytä, kun tuolla D:llä pääsee mukavasti kodista kouluun.

Ja nyt päästään itseasiassa siihen varsinaiseen aiheeseen. Kävin tänään kavereiden kanssa keilaamassa. Kun kuulin keilahallin olevan lähellä Sans Soucin metroasemaa ajattelin sen olevan jossain aivan lähiössä- Sans Souci on nimittäin vielä kaksi pysäkinväliä Caribaldista itään- jos lasketaan pysäkinväleissä niin se on Bellecourin keskusasemalta viiden pysäkin päässä. Viisi pysäkinväliä olisi Helsingissä Kulosaaressa kuumudessa, tai tulevaisuudessa länsimetron suuntaan elämää sykkivässä Keilaniemessä. Wikipediaa katsellessa käykin ilmi, että Lyonin asukastiheys on 10 000 jäppistä neliökilometrilla, Helsingin vastaava 2700. Kaupungit ovat suunnilleen samankokoisia (Helsinki hiukan isompi) ja molemmilla on isot lähiöalueet ympärillään.

No- Sans Souci tuntui, haisi ja näytti vielä aivan keskustalta. Ihmisiä oli kaduilla, pikkukaupat auki, hälinää ja vilskettä. Ja viiden metropysäkin päässä. Saman homman huomaan metrolinjaa toiseen päähän mentäessä- Walmy (jossa koulu on) ei ole mikään nukkumalähiö jossa viiden jälkeen on auki vain S-market ja kaljakuppila, vaan ihan sellainen elämäväinen keskikaupungin osa.

En ota siihen kantaa onko näin parempi vai huonompi (ei varmasti tarvitse mielikuvitusta miettiä kumpi) mutta on mielenkiintoista miettiä miksi näin kävi. Miksi suomalainen (helsinkiläinen?) kaavoitus on pitkään sallinut tällaisen tilan leväperäisen käytön? Olen Soininvaaran blogista ymmärtänyt että Kallion asukastiheys on paljon keskiarvoa korkeampi ja että suunnitteilla olevasta Jätkänsaaresta on suunnitteilla ihan oikea kaupunginosa eikä nukkumalähiö. Nyt sitä hintaa sitten maksetaan- on jotenkin paradoksaalista että Helsingin asukastiheys on metropoleista ehdottomasti pienin ja silti tila on kertakaikkiaan loppu- Malmin lentokenttää kaavoitetaan asumiskäyttöön ja Sipoo pistetään pikkuhiljaa lihoiksi.

Helsingin osalta täytyy muistaa että kyseessä ei liene mikään sattuma vaan ihan tietoinen poliittinen tahto. Ilmesesti vasta jätkänsaarta kaavoitettaessa vaatimus idiottimaisesta keskipinta-alasta unohdettiin ja sinne kaavoitetttiin paljon pieniä asuntoja. Myös vaatimus parkkipaikoista on ajanut Helsingin pikkuhiljaa aivan kestämättömään tilanteeseen. Kalliossa kaupunkimaiseen asumiseen ja korkeaan asukastiheyteen on päästy sillä että alueella on paljon yksiöitä ja kaksioita. Kalliossa vielä kivijalkakaupatkin menestyvät (pornobaari- ja seksikauppakonsepti valtaa tietysti alaa vauhdilla) vaikka alueella asuu paljon opiskelijoita ja seudulla on vähän nuhruinen maine.

Suomalainen kaupunkikuva on muutenkin jännän eriytynyt. Tietyillä toiminnoilla on selkeästi oma tilansa- on ihan selvää että lähiössä asutaan, keskustassa käydään töissä/koulussa, autot huolletaan jossain teollisuusalueella- näin vain kertakaikkiaan on. Korttelin säteellä mun kämpästä on autokorjaamo, matkatoimisto, kolme ravintolaa, 2 kebabbeeriaa, 2 alimentaria ja yksi ruokakauppa, uimahalli ja kirjasto (ilmeiesti myös päiväkoti ja koulu). Täällä tuntuu jotenkin oudolta että ikkunan alla rasvanahka räplää rellun kaasuttimia päivät pitkät. Jotenkin se tuntuu siltä että se pitäis tehdä jossain Hertsikassa tai Lakalaivassa.

Ja vielä noista pinta-aloista. Lyonin pinta-ala on siis noin 50 neliökilometriä, Helsingin 210. Asukkaita saman verran. Asukastiheyden mediaania en tiedä mutta keskiarvot tuli jo mainittua. Jotenkin minun on vaikea ymmärtää miten niin Helsingistä on tila loppumassa? Lyonia ei ole rakennettu mitenkään erityisen korkeaksi, mutta tiiviiksi. Jos siihen tähdättäisin?

EDIT: Kaupungissa on 2 juna-asemaa pitkän matkan liikenteelle, Part-Dieu ja Perrache. Lähiliikenne on ripoteltu St. Paulin, Brotteauxin, Gorge de Loupin, Jean Macén ja Gare de Vaisen välillä. Täällä kaikkea junaliikennettä ei ole yritetty tukkia yhdelle asemalle. Helsingin asemahan on onnettomassa paikassa pussin perällä. Jokainen juna varaa tavallaan kaksinkertaisen määrän kapasiteettia ja jokainen Transport Tycoonia tietää mikä itku ja murhe nuo yksisyöttöiset asemat ovat. Mutta silti. Entäpä jos meilläkin olisi Töölön asema, Sörnäisten asema, Pasilan asema ja Helsingin rautatieasema erikseen? Tänäänkin ikävät lehdet yllättävästi hidastivat rantaradan toimintaa, joka heijastui tämän yhden ainoan asema-alueen kautta koko pääradalle.