Lyonin vaihto on päättynyt, mutta blogi jatkuu aina vaan.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Yhteissoittokultuuri

Suomessa on (ainakin niissä musiikkiopistoissa joissa minä olen ollut oppilaana ja myöhemmin töissä) että pennut laitetaan ensimmäisen tilaisuuden tullen orkesteriin. Kun soitin pysyy käsissä ja joku tunnistettava ääni saadaan värkistä ulos, on jo ensimmäisen orkesteriharjoituksen aika.

Ei täällä. Täällä orkesterisoittoa alkaa toden teolla tulla vasta musiikkiopisto- vaiheen loppupuolella ja ammattiopinnoissa, ja sen kyllä huomaa. Edellisessä entryssä kerroin Thierry Caensin periodista, joka oli mielenkiintoinen sekoitus rautaista osaamista ja suulleen kaatuvaa katastrofia. Tällä kertaa olen mukana koulun soittajista kootussa brass bandissa (joka lähtee ensi lauantaina Orleansiin), ja tämän lisäksi kävin kuuntelemassa Lyonin kaupunginorkesteria sekä muutamaa kamarimusiikkipumppua viime viikkoina.

Ja uskokaa tai älkää, mutta nämä ihmiset eivät kertakaikkiaan osaa soittaa yhtyeessä. En tiedä miten yleinen ilmiö tämä on, mutta ainakin Elisa kertoo samaa. Vireessä on pahoja ongelmia, ja ennenkaikkea kuuntelu ja toisen soittoon reagoiminen ovat todella jähmeitä. Mozartin mitälie jousikvartettoa kuunnellessa kävi ilmi että siinä oli vain neljä yhtä aikaa soivaa ääntä (1 solisti ja 3 säestyssoitinta) eikä jousikvartettia. Sama homma kaupunginorkesterin kanssa: soundi on aivan taivaallinen, mutta orkesteri jumalattoman epätasaisen kuuloinen ja soittaa huonosti yhteen.

Solistikulttuuri on tässäkin varmasti yhtenä syynä- paitsi rutiinin puute, myös ohjelmiston ja opetuksen fokusointi pelkästään solistimateriaaliin saa hyvänkin soittajan sitten... no... fokusoitumaan pelkäksi solistiksi. Ja orkesteri jossa on 80 solistia, ei ole kovin hyvä orkesteri.

Tämän lisäksi Suomessa on saanut tottua ilmeisesti aivan liian hyviin kapuihin. Em. brass band- projektia vetää yksi pian valmistuva trumpetisti (ei siis ammattikapu eikä kuvittele olevansakaan) joka on harjoittajana hyvä ja johtajana surkea. Ja minulla oli ihan oikeasti vaikeuksia soittaa kun lyönnistä ei saanut mitään informaatiota- päinvastoin. Lienee hyvä osata soittaa hienosti myös huonon kapun johdolla...

3 kommenttia:

  1. Hyvää Orleansin matkaa! Itse olen tulossa piipahtamaan Lyonissa pe-la, mutta ilmeisesti ei tällä kertaa törmätä. Ensi kerralla sitten :)

    Toiseen postaukseen viitaten, on tuttu tunne olla ihan pihalla ranskalaisten keskustellessa keskenään. Toisaalta minua miellyttää, että on olemassa kieli, jota voi puhua todella nopeasti. Kunhan nyt vain oppisi itse puhumaan sitä kunnolla edes hitaasti :)

    VastaaPoista
  2. Moro! Lähdenpä vasta lauantai-aamupäivällä Orleansiin, joten jos oot perjantai-iltapäivällä maisemissa niin vois törmäillä.

    VastaaPoista
  3. Krääh. Netti ei taaskaan toiminut kämpillä. Lähden tässä parin tunnin päästä kohti Lyonia. Soittele vaikka 0634288902 tai +358505677359 :)

    VastaaPoista